Päivä turistina / The Tourism Day

Laura Junka-Aikio & Antti Aikio

valokuva-videoteos


Tourism is central to the relationship between Finland and Thailand. Finns spend vacations in Thailand, and fall in love with local hospitality. Thai berry pickers travel to Finland to work, but also they do so on a tourist visa. Due to their formal status as tourists, their labour in Finland is not protected by any labour law and there are no work contracts between the pickers and berry agents. This implies that all economic and medical risks that these berry tours entail are outsourced to the individual picker. At the same time it implies, at least in principle, that foreign berry pickers have an absolute freedom not to pick berries once in Finland, if they are able to secure sufficient income from an alternative source.
The Tourism day is a critical commentary on the legal status of foreign berry pickers and on the power relationships that define the relationship between them and the Finns. In September 2010, we hired two Thai berry pickers, a couple called Nit and Prakop Takosri, and asked them to be our guests for one day. During the ‘tourism day’, our family and our nanny Sinikka Ojala took the guests to different tourist sites in Rovaniemi, and introduced to them nicer aspects of local culture. We picked our guests from Kemijärvi early in the morning, and drove them to Rovaniemi. The day began with a trip to Alakorkalo laavu (an open-air site where locals go for barbecue). Later on, we enjoyed a chocolate dessert at a hotel restaurant in the city centre, and visited Ounasvaara hill-top to admire the northern landscape. In the afternoon, we went to see Santa Claus, and Nit and Prakop had a chance to spend 40 euros in Napapiiri souvenir shops. At the end, we visited a summer cottage and prepared a dinner together. The entire day was documented by snap shots which each of us took with different cameras. These photographs are now a part of Nit and Prakop’s family album in Thailand.
In Finland, the arrival of Thai berry pickers has given rise to a variety of different feelings, ranging from curiosity to pity, bitterness and jealousy. However, actual encounters between local and Thai berry pickers are extremely rare. Prakop was in Finland for the fourth time, Nit, for the first. This notwithstanding, the tourism day was their first chance to meet locals. During our day together, the couple could enjoy the pleasures of tourism and the experience of an exotic culture and local hospitality here in Finland. We swapped roles, but of course the relationship of power that defines our positions vis-à-vis one another did not disappear. In practice, we were their employers just like the companies who buy the berries.
However, the tourism day did give us a chance to get to know one another and to try new roles. Most important for us was the chance to participate in the culture of hospitality, which has traditionally offered the means to negotiate positive encounters with others and strangers in both Finland and Thailand. Thai berry pickers work around the clock and without break while in Finland, and therefore there exist almost no chance for encounters between them and the locals. There are only berries, berry pickers and global relations of inequality on which both mass tourism and the use of foreign seasonal labour are ultimately based. .

Turismi leimaa suomalaisten ja thaimaalaisten suhteita. Suomalaiset käyvät Thaimaassa lomalla ja ihastelevat paikallisen kulttuurin vieraanvaraisuutta. Thaimaalaiset poimijat tulevat tänne töihin, mutta turistiviisumilla ja ilman työsopimuksia. Turisti-statuksen vuoksi heidän toimintansa ei kuulu minkään maan työlainsäädännön piiriin, ja he ovat yksin vastuussa marjamatkoihin liittyvistä valtavista taloudellisista ja terveydellisistä riskeistä. Samasta syystä heillä on periaatteessa vapaus vetää työpanoksensa marjayrityksiltä pois, mikäli joku muu tarjoaa heille vastaavan toimeentulon
Päivä turistina – teos ottaa kantaa marjanpoimijoiden juridiseen asemaan Suomessa ja pohtii heidän ja suomalaisten välillä vallitsevia valtasuhteita. Palkkasimme syyskuussa 2010 kaksi thaimaalaista marjanpoimijaa yhden päivän ajaksi turisteiksi, ja esittelimme heille Rovaniemen nähtävyyksiä yhdessä lasten ja lastenhoitajan, Sinikka Ojalan, kanssa. Haimme vieraamme, aviopari Nitin ja Prakopin, aikaisin aamulla Kemijärveltä, ja ajoimme Rovaniemelle. Aloitimme päivän makkaranpaistolla Alakorkalon laavulla. Sen jälkeen kävimme syömässä jälkiruokaa keskustan hotelliravintolassa, ja pyörähdimme Ounasvaaran laella maisemia katsomassa. Iltapäivällä vierailimme joulupukin luona ja Nit ja Prakop pääsivät napapiirille ostoksille. Illalla menimme vielä mökille ja laitoimme yhdessä illallista. Päivä dokumentoitiin yhdessä otetuilla valokuvilla, jotka ovat nyt myös osa Nitin ja Prakopin kotialbumia.
Vaikka thaimaalaiset marjanpoimijat ovat herättäneet suomalaisissa kirjavia tunteita – niin uteliaisuutta, sääliä, katkeruutta kuin kateuttakin – varsinainen kanssakäyminen paikallisten ja thaipoimijoiden välillä on rajoittunut marjatalouden määrittämiin puitteisiin. Prakop oli Suomessa jo neljättä kesää, Nit ensimmäistä kertaa. Siitä huolimatta tämä oli ensimmäinen kerta, kun he tutustuivat paikallisiin ihmisiin.
Turistipäivän aikana pariskunnalla oli mahdollisuus nauttia matkailun iloista ja eksoottisen kulttuurin ja vieraanvaraisuuden kokemisesta täällä Suomessa. Osat vaihtuivat, mutta meidän välillämme vaikuttava valta-asetelma ei toki kadonnut. Käytännössä olimme työnantajia siinä missä marjoja ostavat yrityksetkin. Yhteinen päivä tarjosi kuitenkin mahdollisuuden tutustua toisiimme ja kokeilla uusia rooleja. Meidän perheemme kannalta keskeistä oli tilaisuus vieraanvaraisuuteen eli isännöinnin ja emännöinnin kulttuuriin, jonka puitteissa myönteiset kohtaamiset toiseuden kanssa on perinteisesti neuvoteltu.
Tämä vieraanvaraisuuden kulttuuri kuuluu olennaisesti myös suomalaiseen perinteeseen. Koska poimijat tekevät Suomessa ollessaan 18 tunnin työpäiviä ilman vapaita, mahdollisuuksia paikallisten ja poimijoiden kohtaamiseen ei juuri ole. On vain marjoja, niiden poimijoita ja globaali eriarvoisuus, jolle sekä nykyinen massaturismi että ulkomaalaisen siirtotyövoiman käyttö lopulta perustuvat.

Kiitokset / Acknowledgements:
Nit & Prakop Takosri
Sinikka Ojala
Kalyakorn Phongphit (Durian)